Tarinakortit

Tarinakorttien synty

Näin unta, että Jumala istui pilven reunalla kutomassa villapuseroa. Ilokseni sain kuulla, että se olisi minulle. Uteliaana seurasin työn edistymistä. Työ eteni kuitenkin kovin hitaasti. minusta värivalinnatkin oli hieman omalaatuisia. Yrittäessäni saada selvää kuvioista, en parhaalla tahdollanikaan ymmärtänyt niitä. Aika ajoin unohdin jo koko asian. Eräänä päivänä Jumala sai työnsä päätökseen ja hän kutsui minut katsomaan valmista puseroa.

Hämmästykseni oli suuri, kun näin miten hieno siitä oli tullut. kooltaan se sopi kuin valettu. Yht`äkkiä kaikki kuviot saivat selityksensä. Tajusin, että kutoja oli itse mestari ja, että olin katsellut puseron valmistumista koko ajan nurjalta puolelta.

.

Jokaisella meistä on oma tarinamme itse koettu ja eletty

Ohjasimme lapsille kädentaitoja. Pidimme lasten toiveet ja näkemykset arvokkaina, kellään ei tullutkaan huonoa. Heistä jokainen oli asiantuntija omassa työssään. Samalla, kun tuote valmistui, sen arvostus nousi myös tekijänsä silmissä. Jokaiselle kohdalle oli oma perustelunsa. Kaupan hyllyjen lelut jäivät toiseksi tässä kilvassa.

Lapsia ohjatessa, alkoi mielessäni hahmottua ajatus, että tuote ilman tarinaa on kuollut. Tarina tuotteelle muotoutuu sen valmistuessa..Tarinan sisältö saa syvyytensä tekijänsä sielunelämää heijastaen.

Sana tulee lihaksi, kun se saa inhimillisen muotonsa. Jokainen meistä voi olla mukana tässä synnytysprosessissa. Jumalan puhetta sydämelle, kuultu sana muuttuu teoiksi. Olemisen ja tekemisen vaihtelua.